Sivut

torstai 31. tammikuuta 2013

Aksaa.... :)

Tiistaina päästiin Jippiksen kanssa piiiitkästä aikaa oikeisiin aksatreeneihin! :) Ja olipahan kivaa! Se vaan on niin mahtavaa, eikä pöllömpi koirakaan ;) hommaa ainakaan heikennä. Ratana oli aikamoinen luukutuspätkä, jossa mm kaksi suoraa putkea peräkkäin. Mutta mitä ihmettä! Mulla ei tehny kertaakaan tiukkaan ehtiä ohjaamaan MYÖS putkien jälkeistä elämää. Mä siis JUOKSIN! No okei, putkiin lähetykset oli semmoset, että pystyin lähettämään koiran aika kaukaakin. Olis voinu vieläkin kauempaa ja jopa layeroida hyppyjä, mut en sit tällä kertaa. Ennemminkin olis pitäny huolellisemmin muistaa tehdä jonkinlainen putkijarri ennen toista putkea, kun siitä käännyttiin aina kohtuullisen tiukasti. Kontakteista mukana oli keinu, mikä sujui mukavasti. Joskin kun se meidän oma keinu on niin raskas. Kepeille vienti oli toisesta suunnasta aika haastava, ja ohjauksellisesti tein siihen puolivalssi-sylkkärin. Ekoilla yrityksillä kun olin armotta myöhässä, niin sylkkäri ei meinannut irrota millään ja koira kieppasi väärää kautta ympäri. Mutta niin kummallista kun onkin, niin heti kun olin ajoissa ohjauksen kanssa, niin kappas kun se onnistui hienosti! :) hyvä me!

Eli edelleen ja aina vaan summa summarum.. mitä me tai mä tarviin; ajoissa olemista, niin homma toimii! :) mä tuun sanomaan tän vielä jonkun miljoona kertaa, mut Jippis on ihan sairaan makee pieni aksaotus! :D ja mulla onkin nyt ihan mieletön into ilmoittautua kisoihin. Toisaalti se edellisen päivän kisajännitys ei houkuta, MUTTA kun se kuuluu asiaa. Ja viime kisoista huomasin, et mä vaadin itelleni tommosen jännityksen. Sitä ei tuu muuten tsempattua oikein.

Masmusin kanssa on keskitytty edelleen tietysti jumppailuihin sekä tokoiluun. Ennen Jipsin aksatreenejäkin oli vuorossa Masin tokoilut ja ai vitsit, kun sekin alkaa sujua. Masi on niin innoissaan tekemässä, kunhan vaan jotain tehdään yhdessä.

Eilen vuorossa olikin taas ohjaajan rääkki fysiikkatreenien merkeissä. :) hmm.. pitäisköhän sitä välillä koittaa tehdä kunnolla jotain palauttavaakin treeniä?! Vois ehkä jalat jaksaa paremmin... Kaupan päälle käytiin vielä mökillä lapioimassa loskalumet ja huhhuh! Jos sitä usein tulee toivottua sitä omaa isoa pihaa, niin empä tiedä onko se sittenkään niin kiva tämmösinä talvina.. kun se lumenluonti on siis pakollista ja kenties jokapäiväistä.

perjantai 25. tammikuuta 2013

Hierontaakin vielä

Ainiin.. raportoidaan nyt kaikki. :) Eli käytiinhän me eilen Jipsinkin kanssa hierojalla. Valitettavasti vain tosin Jippis pääsi hierontaan.. ;)

Hyvässä kunnossa otus oli, hieman jumia lapaluiden alapuolella, mutta ei mitään dramaattista. Tosin meidän aksailuthan on keskittynyt lähinnä noihin pariin kisoihin. ;)

Jipsin kanssa on tullut yhtälailla jumppailtua, vaikka sille nyt kaikki touhut onkin ihan lasten leikkiä. Otus silti yhtälailla tykkää touhuilla! :)

Tokoiluja ja hoitoja

Ollaan oikeesti oltu oikein ahkeria tokoilijoita kuin myös jumppaajia Masmusin kanssa. Tokojutut onkin edistyny Masin kanssa kivasti, joten ehkä meidät sittenkin voidaan nähdä ens kesänä jossain kisoissakin. :) Jumppailuja ollaan myös muistettu ahkeroida, mikä näkyi kuulema eilen fyssarin kontrollilla. :D Jee! Fyssari oli ihmeissään, että ollaanko me oikeesti jumppailtu 3-4 kertaa, joskus jopa 5 kertaa päivässä. No okei, meidät kerrat on tosi lyhyitä, mikä onkin kyllä toisaalti parempi. Koska Masin lihaskunto syvissä lihaksissa on niin heikko, ni on ehdottomasti parempi tehdä ihan lyhyitä sessioita, jotka otus sitte jaksaa kunnolla. Ja jos ei otus muuten tätä menoa opi tassun antoa, niin ei sitte koskaan. Nyt kun ollaan päästy kunnolla sinuiksi itse liikkeiden kanssa, niin jatkossa mun tarvii olla entistä huolellisempi, et ne Masin takatassut on oikeesti oikeilla kohdillaan eikä leviä liikaa.

Jatkossa me siis jumppaillaan pääasiallisesti samoja juttuja, mutta etutassut parin kirjan päälle ja takatassut tasapainotyynyllä. :) Kun etutassut on kirjan päällä, menee otuksen paino entistä paremmin sinne takajaloille ja liike kohdistuu oikeesti oikeisiin paikoihin. Nyt pitää olla vaan entistä huolellisempi, et ne takajalat pysyy oikeesti lonkkien alla eikä leviä sivuille JA selkä ei saa pyöristyä yhtään. Jos otuksen selkä pyöristyy, niin liike kohdistuu pinnallisille lihaksille eikä sinne syvälle.

Mä oon oikeesti ihan tosi innoissaankin tästä! Vaikka tän opetuksen olis toki voinu ottaa taas ilman, että se menee koiran kustannuksella, niin kylläpä tää opettaa mua ihan mielettömästi!! :) Tässähän oppii ihan erilailla seuraamaan tota koiran fysiikkaa, että kuinka se toimii ja reagoi mihinkin. Samat jututhan on toki pakko tehdä myös Jippiksen kanssa, jotta voi sitte tehdä pientä vertailua.

Masille varasin seuraavan ajan heti kahden viikon päähän. Neljän viikon päähän varasin myös jo ajat ja tällä kertaa hoitoon pääsee molemmat otukset. Mulla oli pläni, et oisin hoidatuttanu ja tarkistuttanu Jipsin sitte vasta pentujen jälkeen. Onneks asia tuli eilen puheeksi fyssarin kanssa ja koska hän ei ilmeisesti jatkakaan Tampereella kauaa, niin vien Jipsinkin tarkistukseen nyt jo. Toinen vaihtoehto olis kiikuttaa Jipsi sitten myöhemmin Jämsään hoitoon.

maanantai 21. tammikuuta 2013

Tokoinnostusta

Mut yllätti sunnuntaina tokointo! :D voisko se eksyä useamminkin tähän osoitteeseen?? Mitä kaikkea me tehtiinkään..

Masmusin kanssa pieniä seuraamisen käännöksiä, liikkeestä maahanmenoja (mä peruuttaen sekä pari kertaa seuruusta niin, että käännyin otuksen eteen), pari pientä luoksetuloa ja paikkamakuu.

Jippiksen kanssa myöskin seuraamisen käännöksiä ja siirtymiä sivuille ja taakse, metallikapulan kanssa pientä noutoa, puukapulan kanssa seuraamisia, kaukoja ja paikkamakuu.

Paikkamakuut tapahtui siis tietysti yhtäaikaa ja sillä välin mä piilottelin nakin paloja ympäri kämppää. Palkaksi touhuilusta otukset pääsi nuuskuttamaan ympäriinsä.. :D

Kisalauantai


Lauantaina tie vei Vantaan Ojankoon, jossa ohjelmassa oli kaksi agistarttia ja yksi hypäri, tuomarina Heidi Viitaniemi. Aiemman kokemuksen perusteella odotin tuomarin ratoja innolla. Ennen ensimmäistä rataantutustumista huomasin kuitenkin omassa jännitysfiiliksessäni aikamoisia eroja aiempaan verrattuja ja ekalla radallahan se sitten paljastuikin, mun oma fiilis oli jossain ihan muualla. Ekan radan "kruunasi" Jipsin pudottama ensimmäinen rima. Mun olis niin pitäny keskeyttää tää rata, kun huomasin jo mennessä etten ohjannu laisinkaan. Toi on semmonen juttu, mikä mua jää suorastaan ketuttamaan.. sitä tekee niin väärin koiraa kohtaan, jos ei edes yritä ohjata kunnolla. :( A:n ja puomin kontaktit oli kuitenkin hyvät. Lentokeinun selitän sillä, että mä taisin käskyttää Jipsille vain kiipee (mikä on siis puomille ja A:lle), vaikka keinu on keinu. :(

Seuraavalle agiradalle sain jo vähän paremman tsempin itelleni. Tässä kuitenkin Jipsille tuli jonkinlainen aivopieru keppien kohdalla ja sillä oli mukamas kiire pois kepeiltä. Arg! Kun sitten kolmannella yrityksellä muistin käskyttää kepit koko matkalla, niin onnistuihan ne. Tästä varmaan ekaa kertaa meidän aksailuhistoriassa pieni miinus koiralle. ;)

Viimeisenä ratana oli hypäri ja se oli niin meidän rata, mun mielestä. :) Sössin sitten ihan itse taas tämänkin, menin ohjaamaan keppejä ihan liian pitkälle ja Jips sekoili keppien aloituksen kanssa. Ja sen jälkeen, mitä mä tein, ohjasin väärän hypyn!! Arggggg! Tajusin siinä ohjatessa, et ei tänne kyllä pitäny mennä.. jatkettiin kuitenkin matkaa loppuun asti.

Tästä radasta jäi kuitenkin jo hyvä fiilis ja videostakin näkyy, et mä sentään liikuin. :D Jips on niin hieno! Toki sekin kaipaa edelleen vaan varmuutta tekemiseen, minkä mä uskon tulevan vaan tekemisen kautta. Ennen kaikkea meidän heikkous koirakkona on vaan kuitenkin mun heikkoudet ohjaajana! ;) Mutta tekemistä ja kokemusta, niitä me tarvitaan... :D

Mutta summa summarum: pääasiallisesti hyvät kontaktit, mun loppua kohti paraneva liikkuminen radalla ja isoin uusi juttu meille oli ehdottomasti koiran majaileminen hallissa omassa häkissään. Selkeesti tää piti alkuun Jipsin kierrokset korkeempana, jonka seurauksena se väsyi pitkän päivän aikana paljon. Onneksi oma häkki on kuitenkin se hyvä paikka!


Vantaan kisat lauantaina 19.1.2013

Agirata A

Agirata B

Hypäri C

perjantai 18. tammikuuta 2013

Ell:ssä, taas....

Tosin tällä kertaa Jippikselle tehtiin silmä- ja polvitarkki. Ja jee!! Edelleen molemmat priimaa! Kesän silmätapaturmasta ei näkyny jälkeäkään, onneksi. Terve tyttö siis! Vois sitte seuraavaksi aloittaa juoksunsa... :D

maanantai 14. tammikuuta 2013

Venyttelyistä

Niin ne otukset taitaa tykätä noista joka iltaisista venyttelytuokioista... Masmusilla menee ainakin hetkinen ennen kun otus täysin rentoutuu ja antaa venyttää itseään. Mutta Jips, eilen se tuli ihan omatoimisesti makaamaan lattialle mun eteen odottaen venyttelyä. :D hahaa, mainioita!

Masmusin jumppaliikkeitä on muistettu tehdä vähän joka välissä. :) Noi on otukselle selkeesti rankkoja, ni onkin ollut parempi tehdä ihan muutamia toistoja kerrallaan ja oikeesti monta kertaa päivässä. Toivottavasti tehdään liikkeet oikein, samoin kun venytykset, että saadaan oikeesti tuloksia aikaan.

Agiliitelyitä ja kettuiluja

Lauantaina meillä oli Jippiksen kanssa ohjelmassa Marian valmennusta ja huhhahhei, mitä luukutusta saatiin! :D mutta todella kivaa oli! Jips on vaan NIIN hieno pieni aksaliitelijä ja ihan ehdottomasti paras mahdollinen kaveri mulle radalle! Tällä kertaa mä jopa luotin otukseen radalla ja vaikka vielä huomattavasti enemmänkin voisi luottaa, niin jo tuon huomasi. Ja ennen kaikkea itelle jäi entistä parempi fiilis ja luotto koiraan, se kun osaa kyllä, kunhan mä annan tilaa suorittaa. Edelleen ja aina vaan mä meinaan olla ihan kaikessa myöhässä! Toisin sanoen, voisin suorittaa ihan kaikki ohjaukset aina vaan aiemmin. Pitäis oikeesti saada ittensä ohjaamaan niin ylirohkeesti, et otus jopa kieltäisi sen takia. Mut mä en vaan pysty! ;) Tolla sais vaan Jipsin loistavan vauhdin kunnolla esille kaikkialla. Mutta hyvä näinkin! Tämän viikon lauantaina pääsee taas kisoihin testailemaan menoa.

Nyt me ollaan muuten kennelliitonkin mukaan jo 3-luokkalaisia. :D Tosin ne pari 2-luokan luva-tulosta puuttuu välistä. Aika hyvin pätee kyllä tuo 0 tai hylky. ;)

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI25679/10&R=345

Sunnuntaina ajeltiin otuksien kanssa Parkanoon kettua moikkaamaan. Ja tällä kertaa Jips pääsi oikeesti jo jahtaamaan kettusta luolassa ja hienosti jahtasikin. Molemmat kävi ensin räyhäämässä kettulaisella telkassa. Jips pääsi etenemään luolassa semmosen u-mutkan verran. Ensin haukutin Jipsiä taas avoimessa putkessa, kuten viimeksi ja huomasimpa tossa muuten aikamoisen eron siinä höpötänkö mä mitään vai en. Jostain syystä sitä ite meinaa höpöttää ja "kannustaa" otusta, mutta ilmeisesti sillä olikin vaan heikentävä vaikutus. Mitä enemmän sain pidettyä oman suuni kiinni, niin sitä paremmin Jips toimi. ;) Oli kyllä huikeeta todeta Jipsin toimintakyky!

Masille sen sijaan olisi riittäny pelkkä telkka. Nytkin Masmus pääsi kurkkaamaan avoimeen luolaan, mutta siinä se ei vaan ymmärtäny kettusta. Tällä kertaa Masi haukkui TODELLA hyvin telkkarissa olevaa kettua ja haukkuikin ihan koko ajan, mitä siinä oltiin. Joskin noin metrin etäisyydellä, eikä juurikaan painostanut kettua. Masi selkeesti reagoi voimakkaasti muihin ihmisiin samassa tilassa ja juteltiinkin luolan vetäjän kanssa, et Masin kanssa vois ottaa ens kerralla oikeesti ennen muita. Ja sen kanssa vois olla hyvä muutenkin vahvistaa vaan entisestään sitä telkan haukkumista, mistä otus oikeesti näkee ketun kunnolla. Vahvistaisi sitä nyt ensin kunnolla, niin että Masi jopa alkais painostamaan kettua. Näin se sais touhussa itelleen vähän itseluottamusta.

perjantai 11. tammikuuta 2013

Jiiiihuuuu !!!

Eilen sai tuuletella! :D päätin viikko sitten sen operantin koulutuksen luennon jälkeen, että siitä lähdin mennään JOKAINEN lenkki namien avustuksella, niin että ohitukset onnistuu. Silloin alkuun vältin muutaman päivän kokonaan ohituksia kapeilla jalkakäytävillä, jotta ne sujuu varmasti hyvin. Tällä viikolla on käyty nyt sitten useampaakin kertaan kävelyillä Hämeenpuistossa, jossa ohitukset on tosin aina ollut huomattavasti helpompia. Eilen suoritettiin iltalenkkeily Hervannan keskustan ympäristössä, missä meitä tuli vastaan valehtelematta ainakin 20 koiraa, joista jokainen ei todellakaan ohittanut nätisti. MUTTA meidän kultamussukat ohitti!! :D Meillä tuli vastaan jopa pari aika "pahaakin" tapausta, siis näitä: "vedetään maihin ja hyökätään haukkuen kohdalla".

Tuli niin onnistuja-fiilis, ettei oo tosikaan. Joo tiedä, harjoitukset jatkuu todellakin edelleen. Pointtina vaan, että tästä lähin me lenkkeillään myös jokainen pissalenkki harkkafiiliksellä ja toivotaan vain onnistuneita suorituksia. Olennaisin onnistuja-fiilis tuli kuitenkin itselle siitä ahaa-elämyksestä, minkä koin luennolla ja nyt onnistuneiden harjoitusten kautta: oikea oma fiilis on oikeesti tie onneen, ainakin tässä tapauksessa. Mä huomasin eilenkin mun oman asenteen olevan ihan jotain muuta, kun monta kertaa aiemmin. Eilen mä suorastaan etsin ohitettavia koiria ja onneksi niitä riitti!

Eilen illalla alotettiin myös harjoittelemaan uusia syvien lihaksien harjoituksia sekä venytyksiä. Noissa treenijutuissa meinaa olla hankaluutena se, että saisin Masin takajalat pysymään oikeilla paikoilla. Otus kun meinaa väkisin siirtää jalkansa liian leveään asentoon. :( Venytykset sujui jo heti alkuun mukavasti ja selkeesti toi on kiva juttu koirille; toisen ollessa venyttelyvuorossa, toinen makoili lähietäisyydellä. Ja venyttelyvuorossa oleva koirulainen käytännössä nukkui lopulta. :) mutta hyvä näin! Toisekseen noi harjoitteet tuntuu itestä niin helpoilta, että noinkohan niistä mitään hyötyä. ;) Vaikka tiedän kyllä, että niistä ON hyötyä! Masin kanssa kun pitää alottaa oikeesti ihan simppeleimmistä harjoitteista.

torstai 10. tammikuuta 2013

Masi fyssarilla

Masmus, the män, käväsi tänään eläinfyssari Marika Ruottisella samaisella ell-asemalla, missä ollaan nyt käyty paristi. Ensinnäkin, jesss, kipulääkekuuri oli tuottanut tulosta ja tilanne oli ainakin parempi. Edelleen otus kipuili lantiosta, ristiselästä sekä myös hauiksista. Kuulin myös jonkinlaista mahdollista selitystä tilanteeseen: kun ne lonkat on oikeesti kuitenkin hitusen löysät, ja kun otus liikkuu varsin ripeästi varsinkin toisen otuksen perässä, niin jossain ja joskus on sattunut pieni tai pieniä revähdyksiä. Koska otuksella ei oo ollut syvät lihakset mitenkään valmiina ottamassa iskuja vastaan, niin ne rajut liikkeet tms on kohdistunut pintalihaksille, jotka on sitte ajan kuluessa ottanut itseensä ja vetänyt jumiin. Mahdollista kiputilaa ja jumia on saattanut kestää pahimmillaan jo kesästä asti.

Kipulääkekuuri ja liikuntatauko on saanut parantumisen nyt hyvään alkuun ja kotijumppailullakin on oltu oikeilla raiteilla. Joskin meidän tekemät jumpat on ollut kenties liian rankkoja tän hetken kuntoon nähden. Jatkohoidoksi saatiin ohjeet muutamiin venytyksiin ja pariin jumppaliikkeeseen, joita tehdään seuraavat kaksi viikkoa tehokkaasti.

Enemmän kun positiiviselta musta kuulosti se, että ainakaan ei tarvi heittää hanskoja tiskiin kokonaan. Nyt jumppaillaan ja venytellään huolella, otetaan kohtuu rauhallisesti edelleen ja ennen kaikkea, annetaan ajan kulua. Parhaassa tapauksessa voidaan kesällä jatkaa aksailua! Täysin omia uniani en aio asian kanssa menettää, niinkun ei Masikaan ;) , koska mä tiedän ja voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, että liikaa ei olla treenailtu. Ehkä olisi pitänyt ottaa vielä varovaisemmin kaikkien ohjausjuttujen ja ylipäänsä "ratareenien" (jos me ollaan semmosta ees Masin kanssa ikinä oikeesti tehtykään) kanssa. Toisaalti, keppejä ei oltais voitu ottaa periaatteessa ollenkaan vielä tähänkään päivään mennessä, jos niikseen ottaa. Toisin sanoen, myös pelkkä metsässä ulkoilu olisi saattanut tän tilanteen saada aikaan. Kuka tietää...?!

Tärkeintä on silti, että toivottavasti päästiin tällä varoituksella, ja itse ainakin opin jälleen lisää tästä. Jatkossa mietitään entistä tarkemmin treenien määrät, sisällöt, verryttelyt, venyttelyt yms yms... Ja toisaalti, tekevälle vaan sattuu. Ei me aiota jatkossakaan pumpulissa elää kummankaan otuksen kanssa. :)

tiistai 8. tammikuuta 2013

Pentukuumetta

Uuuuaaarrrrggggg... mulla on niin valtava pentukuume!!

Kattokaa ny: Iidan italiattaret-pentue

Hitusen toki ristiriitaista, kun nyt tekee mieli taas kisatakin... kaikkea ei varmaankaan voi saada!?

maanantai 7. tammikuuta 2013

Kisavideot

Isot kiitokset Lotalle ja Lauralle videoinneista! :) Teki oikein hyvää taas nähdä ittensä.. joissakin satunnaisissa kohdissa meidän ja lähinnä mun meno ehkä näytti agilityltä, MUTTA paljon on parannettavaa. Ja kun saadaan oikeesti koko rata sujuvaksi, ilman mun typeriä jarruttavia ohjausmyllerryksiä, niin ehkä meillä on mahikset joskus parempiikin sijoihin. ;)

Tässä kuitenkin videot. Ekana hypäri ja toisena kesken jäänyt agirata.

Hypäri 6.1.2013

Agirata 6.1.2013

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Kisafiiliksillä ja operantin ehdollistamisen luento

Perjantaina käytiin hakemassa viimeistelytreeniä omatoimisesti ja oikein menestyksekkäästi. Hallilla oli valmiina pieni radanpätkä, jota sitten aavistuksen sovelsin meidän käyttöön. Mukaan saatiin kaikki kontaktiesteet ja kepit. Kepit on vaan upeet ja kontaktit toimi joka kerta, vaikka koitin jos jonkinlaista häiriötä. Masmusin kanssa treenailtiin välissä puomin alastuloa ja jokunen kerta myös kokonaista puomia. Lisäksi molempien kanssa esteen tarjoamista, Masin kanssa enempikin.

Eilen lauantaina ohjelmassa oli meidän seuraan kuuluvan, Kurikan Tanjan, pitämä luento operantista ehdollistamisesta. Aihetta sivuttiin jo jossain määrin kesän koiratanssikurssin aloitusluennolla, mutta tää aihe on vaan niin tärkeä! Tanjan luento oli ihan huippu!! Ihan mahtavaa, että meillä on seurassa tämmösiä ihmisiä! Itse taisin tehdä muistiinpanoja jonkun kuuden sivun verran :) ja silti paljon jäi kirjoittamatta ylös. Ehdottomasti tärkein anti oli saada itselle taas miettimisen aihetta; toiminko koirieni kanssa kuten haluan. Jos ja kun en joka asiassa toimi, kuten haluaisin ja miten mielestäni olisi reilua koiria kohtaan, niin miten voisin muuttaa omaa käytöstäni.

Tänään vuorossa oli agilitykisat Jippiksen kanssa, todella pitkästä aikaa! Näemmä tauko ei ainakaan oo huonoa tehny. :) Hypäriltä 0-tulos ja sijoitus 5/38. Agiradalta oli 5 pohjalla, kun Jips jostain syystä (en oo vielä nähny videota radasta) pudotti ekan esteen riman. Siitä eteenpäin kohtullisen sujuvan tuntuisesti lähes radan loppuun, onnistunut A:n kontakti, keinun kontaktilta Jips jotenkin kellahti alas (mutta koska se mun mielestä ois kyllä pysähtynyt siihen, niin jatkettiin), upeet kepit, mutta puomin alastulolta Jips tuli alas asti. En nyt tosiaan oo tätäkään nähny vielä videolta, mutta mitenkään ihan possutellen Jips ei tullu alas tms, mut jotenkin tunsin silti paremmaksi ottaa uudelleen. Olin mielessäni niin vahvasti päättänyt, että yksikin possuteltu kontakti, ni este uudelleen ja sitte pois. Jälkeen päin hitusen harmitti, et uusin ton, kun olishan se vitosellakin voinu mennä, MUTTA... ehkä mä kiitän seuraavalla kerralla sit. :) todella hyvällä mallilla noi kontaktit tuntuu silti olevan taas! Ihan parasta!

Toisaalti toi agirata jäi mieleen sujuvampana menona! Hypärillä oli mun mielestä muutama kohta (useimmiten varmaan joku kökkö-valssi), missä mä jäin hidastelemaan ja arpomaan jotakin, mistä johtuen sitte Jipsikin hidasti. Pääasiallisesti, ainakin omasta mielestäni ;) , menin kohtuullisen rohkeesti ja reippaasti, eli juurikin sellaista ohjausta kun haluan tehdä ja mennä. Kovasti jäi mietityttämään noi valssit ja nimenomaan kökkövalssit! Joku taisi onnistuakin, erityisesti agiradalla, kun sain oman etenevän liikkeen säilymään käännöksestä huolimatta, mutta niin usein mä jään pyörimään paikalleni, jolloin etenevä liike pysähtyy ja koira hidastaa. Joo, tiedän; treeniä, treeniä, treeniä.. :D

Nää oli muuten koirakkomäärällisesti meidän tähän astisen "uran" isoimmat kisat! Jee! :D Jips on vaan niin supermahtava pienivalkoinen!!

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Tavoitteet

Tavoitteet-välilehdellä on analysoitu viime vuoden tavoitteiden toteutumista ja pohdittu uusia (tai vanhoja) tavoitteita uudelle vuodelle 2013. :D

Kai tää on ihan hyvä keino saada itsensä tekee edes jotain, kun tavoitteet julkistaa kaikkien nähtäville... ;)

Joululomaa

Ruhtinaallinen joululoma on nyt takanapäin ja arki saattoi taas alkaa. Olishan tota lomaa voinu jatkaakin, mutta onneksi kevät ja valoisammat ajat on edessä...

Loman aikana on tullut touhuiltua koirien kanssa kohtuullisen ahkerasti. Tasapainolauta on hyvin tuttu asia, lisäksi kovassa käytössä on ollut pesuvati. :) Otukset ovat pyörineet sen ympäri etutassut vadilla ja takatassut maassa. Jips on edelleen ihan mielettömän taitava noissa ja tähystäminen tasapainolaudalla on niiiiin helppo juttu. Vadin ympäri pyöriminen on myös Masille kohtuullisen helppoa ja otus ylipäänsä hoksasi jutun tosi helposti katsottuaan Jipsin touhuilua. ;) joskaan Masimiehen takajalat ei aina ihan tottele.

Perjantaina juuri ennen joulua kävästiin Jippiksen kanssa myös Niinun yksityisopeissa ja olipa taas niin mahtava treeni! Viikko tästä eteenpäin olinkin jo risteilyn jälkimainingeissa niin lomafiiliksissä, että missasin unohduksissani koko Marian valkun. Arggg! Ette arvaa, kuinka harmitti... ton kun oli tarkoitus olla jonkinlainen viimeistely fiilistely SDP-hallilla, jotta rohkaistuisin kisoihin tulevana sunnuntaina. Noh, laitoin ilmon kisoihin silti. Katotaan sitten sunnuntaina, kannattaako kisata näin vähällä treenillä vai ei.

Pariin otteeseen innostuin treenailemaan itekseenkin Takkulaan. Ja olipahan hyvät treenit! Masmus on todellakin hoksannut kontaktin alastulon ja nyt on tehtykin jo joitakin  kertoja kokonaista puomia. Tosi rohkeesti pienimies vetää vauhdilla koko puomin pysähtyen ihan täydellisesti! Mahtavaa! Eilen tein Jippiksen kanssa pitkästä aikaa kepitkin vedättäen aika reippaasti. Kepeille mentiin ensin puomilta parin hypyn kautta ja sitten vielä keinulta.

Pääasiallinen treenausjuttu hallilla on ollut kuitenkin esteen tarjoaminen sekä Jipsin kanssa lelulle irtominen mun omasta liikkeestä riippumatta. Ollaan siis vihdoin saatu tehtyä monia meidän syksyn aikana saamiamme läksyjä. Molemmissa edellä mainituissa asioissa ollaankin edetty oikein kivasti.

Pientä tokoiluakin ollaan aina välillä tehty, sekä kotona että hallilla. Edelleen Masmus taitaa seurata liikkeessä mun kättä. Vaikka tohon varmaan pitäis keskittyä, niin toisaalti en oo jääny hinkkaamaan sitä. Jotenkin mä uskon ja toivon ainakin ;) et ajan ja tekemisen kautta se sieltä helpottaa. Ainakaan en enää pidä namia vasemmassa kädessä ja silti otus seuraa. :D nyt jos ja kun Masmiehen kanssa pidetään aksaa vähän enemmässä määrin tauolla, niin voitaisiin oikein hyvin keskittyä vähän enempi tokojuttuihin ja noihin temppuihin aina vaan. Jos vaikka oikeesti ens kesänä päästäis sinne tokokokeisiinkin ja kenties bh-kokeeseen.

Muuten ollaan vaan pääasiallisesti nautiskeltu elämästä, ulkoiltu paljon ja leikitty otuksien kanssa. Koirat on saanu keskittyä normaali perhekoirina olemiseen ja voi että ne onkin nauttinu! :)