Keittiötokot

Eilen jatkettiin sisätokoiluja, kun ulkonakaan ei oikein huvita kökkiä pakollista enempää. Nyt kun lumet taas suli pois, niin ulkona tulee pimeä jo aikalailla neljältä. Tohon kaupanpäälle vielä pieni tihkusade, niin metsässä on erittäin "piristävää" hiippailla... not! Mä en vaan tykkää tästä pimeästä! Murr!

Käytiin me silti eilenkin hiippailemassa reilun tunnin metsälenkki. Sen jälkeen kotona kaivoin taas tokokärpäsen naftaliinista ja pilkoin Jokrullekin ekaa kertaa nakkia palkaksi, hyvin tuntui kelpaavan. Testailin ensimmäistä kertaa kotona kakejen asentovaihtoja Riitan ohjeilla. Ja jopas pelas hyvin! Jokru oli ihan super! <3 Jumpattiin varmaan taas vähän liikaakin maahan-istu ja maahan-seiso-vaihtoja, mutta kun se meni niin hienosti.... ei ne valkoisetkaan hassumpia olleet, hienosti nekin pomppasi ylös maasta. Masille toi on selkeesti jo hitusen haastavaa fyysisesti, kun sen takajalat meinaa levitä aina. Sen kanssa pitäis ehkä keskittyä myös noihin Jokrun maassa olo-treeneihin. Eli että koiran maassa ollessa hieman tönisi sivuille, jotta se asento ja syvät lihakset vahvistuisi. Täytyy ainakin kokeilla. Jokrulla sen sijaan oli näissä maassa olo-asento TODELLA hyvä! :) ja miten se pomppasikaan ylös! Huh! Ohjatuissa treeneissähän Jokrun kanssa ei ihan hyvin sujunut se maasta seisomaan nouseminen, kun taas nyt kakara suoritti superisti tuonkin. :)

Tajusimpa tässä samalla, että hyvinhän me ollaankin tehty noita meidän nettitokokurssin juttujakin. Mä oon kuitenkin joka kerran läksyt aina listannut itselleni paperille ja siitä varmaan sitten alitajunnassakin miettinyt kokeilevansa ainakin kaikkia. Seuraamisen käännöksetkin on alkaneet sujua aika kivasti. Seuraamistahan me tehdään tarjoamisen kautta ehkä voi jo sanoa, että vähän väliä. Vähintään kertaalleen päivässä leikkimisen kautta. Jokru vaan lähtee seuraamaan ehdottomasti parhaiten saadessaan tarjota sitä! :) Kun sitten toisaalti, keittiötokoissa kerran testasinkin seuraamista namin kanssa, sillai kakaralta jää sitten taas kokonaan se nojaaminen pois. Eli täytyy nyt taas muistaa korostaa noita namipalkkaseuraamisiakin, jotta saa vähän nysvättyä sitä tarkkaa paikkaa.

Eilen tehtiin sisätokoissa asentojen vaihtojen lisäksi vielä noutoakin kaikkien kanssa. Pääasiassa kapulan nostoa. Ja tää on jopa alkanut sujumaan myös Masin kanssa. :D kyllä siitäkin vielä hieno tokokoira tulee! <3 kokeiltiinkin eilen pienen kapulan sijasta ohjatun noudon kapulaa, missä on luonnollisesti paljon parempi maavara ja koiran suuhun ottama osa on paljon ohuempi.

Kakaran ensilumi <3

Harmi, että toi viime viikonlopun ihana lumimäärä suli samantien pois.....

Aika kuluu...

Niin se aika vaan kuluu itellään ja tuntuu, että päivät häviää ihan huomaamatta. Ihan kauheesti meillä ei olekaan mitään ohjattuja treenejä ollut. Aksailut tuleekin olemaan hieman taka-alalla tässä loppuvuoden erinäisistä syistä.

Viime perjantaina oli toki tokoiluja ja Masi pääsi jälleen puolittamaan Jokrun vuoron. Toi jako tuntuu sopivankin nyt ihan äärettömän hyvin kakaralle! Vien sen aina hetkeksi autoon lepuuttamaan, jonka jälkeen se jaksaa taas keskittyä täysillä. Ja lähinnä mä itsekin jaksan olla fiiliksellä "silmät selässäkin". ;) no ei vaan... ei se kakara nyt niin paha ole! :D mutta ei ole onneksi pahempia haukkujakaan tullut. Ja itseasiassa juuri viime kerralla hallista poistuessa, ONNEKSI mulla oli sillä hetkellä Masi remmin päässä, joka ei tästäkään tilanteesta juuri hetkahtanut.. oven takana odotti taas kolme mustaa rotikkaa todella fiksusti molemmin puolin ovea ja yksi niistä pääsi ampaisemaan meitä kohti. Voi argg!! Noh, onneksi oli Masi.. Jokrun kanssa tuosta olisi aiheutunut meille taas niin turha haukkukohtaus. Mutta voi että miten ihmiset ON ajattelemattomia! Noi koirat oli kuitenkin alle 2m päästä siitä ovesta, eli oikeasti todella lähellä! En tiedä, tajusiko se omistaja tuostakaan tilanteesta mitään vaan onko siellä ens kerralla taas tismalleen sama juttu.

Sunnuntaina kokeiltiin Jirkan kanssa Jokrun jäljestystaitoja ja sehän on oikein hyvällä mallilla. :) Esineet jäljellä löytyi myös kohtuullisen hyvin, mutta selvästi Jokrulla itse jäljestys on erittäin hyvin palkitsevaa. Tästä johtuen esineiden arvoa tulee kohottaa jatkossa ja niiden löytymisestä ja nostamisesta saa palkaksi aina jatkaa jäljestystä. Meillä on Jokrun kanssa ollut jo selkeästi ikävä koko jäljestystä.... ;)

Tiistaina jatkettiin taas Jirkan kanssa treenailuja, tällä kertaa ohitustreenien merkeissä. Otin tällä kertaa mukaan myös Masin, joka sai käpöstellä pääasiassa Jirkan kanssa. Masi oli vaan niin innoissaan päästessään "treeneihin". :) Jokrukin meni pääasiallisesti oikein mallikkaasti, vaikka ohikulkevia koiria oli paljon. Yksi reagointi sillä tuli ja sekin meitä haukkuvalle koiralle. Toisaalti treenaillessa onkin parempi, että se tuntuma säilyy muihin koiriin. Tunnin lopputulema oli jo se, että vierasta koiraa vilkaistuaan Jokru katseli kartturin suuntaan, joko saan namin. ;) loistavaa!

On enemmän kun positiivinen asia, että treenailut alkavat tuottamaan tulosta. Tottakai takapakkeja tulee, se on ihan varmaa, mutta pääasia että mennään eteenpäin siinä mitä treenaillaan. Kaiken a ja o on kuitenkin toimiva arki ja ne remmilenkit kuuluvat myös siihen (vaikken mäkään niistä niin paljoa tykkää ;)

Tokojuttuja on tehty tasaiseen tahtiin sekä kotona keittiötreeninä että lähikentälläkin. Pitäis muistaa vaan aloitella kaikkea mahdollista.. ihan kun ei ois jo riittävästi treenattavia juttuja. ;) Mutta mun periaate pätee kyllä edelleen, mahdollisimman monia juttua on hyvä pistää alulle, niitä on sitte hyvä jatkaa myöhemmin. ;) Ei meillä tarvi olla mitään ns valmista vielä pitkiin aikoihin!